tiistai 22. toukokuuta 2007

Työvoimapulan ratkaisu

Kaikkihan tietävät että Suomessa on pian pula pätevistä työntekijöistä, joten asia täytyy tietysti ratkaista. Paras lyhyen tähtäyksen ratkaisu on se, että otetaan tänne paljon afrikkalaisia tekemään työt eläkkeelle jääneiden puolesta. Tämähän on itsestäänselvyys, eikö olekin!

Pitemmällä tähtäimellä asia voidaan ratkaista lisäämällä suomalaisten syntyvyyttä. Tietysti tuo ratkaisun alkuosa auttaa siihen, sillä afrikkalaiset suomessa synnyttävät moninkertaisesti suomalaisia enemmän, mutta kokonaisratkaisu on myös helppo hoitaa kunhan pidämme mielemme avoimina reilulle ehdotukselleni. Se on molempien etu; afrikkalaisten ja suomalaisten. Eikö olekin!

Afrikassa on paljon työntekijöitä, joten tämä kertoo selkeästi siitä, että Afrikan johtajat hallitsevat työvoiman määrän Suomen johtajia paremmin. Ehdotukseni onkin, että korvaamme osan Suomen eduskunnasta ja johtohenkilöistä afrikkalaisilla huippuosaajilla, jotka ovat osoittaneet kuinka maahan saadaan työntekijöitä riittävästi.

Olisi reilua myöntää että afrikkalaiset hallitsevat työvoimapoliittisen politiikan meitä paremmin. Eikö olisikin!

Tilastot kertovat selkeää kieltään afrikkalaisten paremmuudesta meitä kohtaan. Kun saamme afrikkalaisia huippuosaajia työntekijöiksemme ja opettajiksimme, niin vastaisuudessa monikulttuurinen Suomi menestyy paremmin yhä kiihtyvässä kilpailussa maailmantaloudessa. Eikö niin! Kaikki ovat varmaan tästä samaa mieltä.

Suomi menestyisi paremmin jolloin voisimme maksaa Afrikalle enemmän kehitysapunakin. Se olisi reilua. Olemmehan nytkin saaneet huomattavan osan pätevistä työntekijöistämme Afrikasta ja jatkossa tilanne vain parantuisi molemmin puolin. Se olisi reilua. Eikö olisikin!

tiistai 8. toukokuuta 2007

Mosambikin tie loistoon

Hämmästyn aina uudelleen ja uudelleen tälläisistä uutisista, jollainen oli taas 7.5.2007 Kepan sivulla http://www.kepa.fi/uutiset/5793 :

"Afrikan populistiset johtajat ja diktaattorit ovat kautta lähihistorian häirinneet etenkin Etelä-Aasiasta kotoisin olevaa kauppiasluokkaa - esimerkiksi Tansanian Julius Nyerere halusi maan kaupankäynnin mustiin käsiin ja Ugandan Idi Amin karkotti aasialaiset maastaan tyystin; suuren kansanosan riemuksi, ja maan talouden suureksi tappioksi."

Taas selkeä todiste siitä, että länsimaat ovat tuellaan valinneet Afrikkaan monia afrikkalaisvastaisia diktaattoreita. Eikö länsimaiden tavalla tuhota Afrikkaa ole mitään rajaa? Ei ole ollut. Meidän onkin nyt ryhdistäydyttävä ja vaadittava maitamme tukemaan afrikkalaisia, sillä vain me valkoiset olemme riistomme ja toimintatapojemme vuoksi syyllisiä Afrikan ahdinkoon. Näin ei saa jatkua, joten meidän on todellakin ryhdistäydyttävä.


Mosambikin presidentti Armando Guebuzan resepti on toinen:

"Jos ulkomaalaiset pystyvät luomaan menestyviä yrityksiä maahamme, se tarkoittaa sitä, että markkinoillamme on hyödyntämätöntä potentiaalia", presidentti sanoi väkijoukolle. "Tämän ei pitäisi olla uhka, vaan haaste meille."
"Ja meitä mosambikilaisiakin on ulkomailla kaksi miljoonaa. Emme varmasti pitäisi siitä, jos heitä kohdeltaisiin huonosti", presidentti muistutti. Suurin osa Mosambikin siirtolaisista asuu eteläisissä naapurimaissa, Etelä-Afrikassa ja Swazimaassa."


Juuri näin. Mosambikilla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jotka toivottavasti tulevat rikastuttamaan tavoillaan ja värillään myös tätä armasta entistä sinivalkoista Suomea yhä enemmän sinimustavalkoiseksi. Se olisi kaikin puolin rikkaus maallemme. Eikä vähiten siihen, että tarvitsemme lisää tehokkaita, reippaita ja ahkeria afrikkalaisia työntekijöitä.

Joten on suunnattoman valtavasti merkittäviä syitä auttaa mosambikilaisia omassa maassaan, jolloin saamme heidät suopeiksi muuttamaan Suomeen pelastamaan meidät työvoimapulalta.